Runoja elämästä osa 1

Kirjoittaja Virve Takala

 

Taikapuhallus

 

Katsot minuun luottavaisin silmin

ja odotat minun auttavan

Äiti, minuun sattuu

katseesi huutaa

kuiskaan korvaasi sulosanoja

esitän urheaa ettet pelkäisi enempää

Käännyt puoleeni etsien apua

jota minulla ei ole tarjota

Kaikki pipit ei parane puhaltamalla

 

 

 

 

Toisen taakka on suurempi kuin toisen

 

Muistutan itselleni

että minä en ole tässä se päätähti

minä pääsin helpolla

Voin vain seistä selkäsi takana

ja yrittää ottaa

osan taakasta itselleni

 

 

 

 

Jos vain

 

Haluaisin maailman pysäyttää

ja pahan pois puhaltaa

Voi, miten minä puhkuisin ja puhaltaisin

Jos vain voisin

 

Haluaisin iloita kanssasi

kaikista uusista virstanpylväistä

Voi, miten minä iloitsisinkaan

Jos vain voisin

 

Haluaisin kertoa sinulle

miten ihana ja kaunis on maailma

Voi, miten me puhuisimmekaan

Jos vain voisin

 

Haluaisin tarjota onnea

ja helpon elämän, iloa ja ystäviä

Voi, miten onnellinen olisitkaan

Jos vain voisin

 

Haluaisin sinut takaisin

sairaalan lainalapsi

Voi, miten minä sinut kantaisinkaan kotiin

Jos vain voisin

1 kommentti

Kategoria(t): Virve

One response to “Runoja elämästä osa 1

  1. Katri

    Kumpa voisit! Jaksamista.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s