Hei, olen hoitovapaalla

Kirjoittaja Mari N

Hoitovapaa; ensimmäisenä sanasta näin äitinä, tulee mieleen leppoisat päivät, kun lapsen kanssa syödään aamupala rauhassa. Mietitään, lähdetäänkö lähipuistoon, vai tehdäänkö päivästä, ja elämästä jännittävämpi, ja suunnataan ihan bussilla puistoon, pidemmän matkan päähän. Sen jälkeen puistossa, lapsen auringonpaisteessa touhuillessa, äiti miettii millä ihanalla, kotitekoisella ruoalla ruokkii perheensä tänään. Ottaa sen puistossa telmiineen iloisen pikkutyyppinsä kainaloon, ja suuntaa kauppaan. Lapsen mutustellessa porkkanoita alkupalaksi, äiti kokkaa sitä ihanaa, makoisaa kotiruokaa. Ruoan jälkeen, hyvin syönyt, puistossa telminyt,laps päiväunille. Äiti kaivaa uunituoreen naistenlehtensä esiin, ja heittäytyy sohvalle lueskelemaan, pyykkikoneen huristessa taustalla. Ja sitä rataa.

No, kyllähän me kaikki lapselliset tiedämme, että lapsella iskee uhmaikä, hammaskipu, korvasärky, välillä sataa, Ja lapsen kiukutessa, jopa sen kiukkuisen lapsen pukeminen kuravaatteisiin, ja raijattua omalle pihalle on saavutus sinällään.

Lisää yhtälöön vielä kaksi perussairasta isompaa lasta. Ja tadaa; hoitovapaasta katoaa se vapaa sana sen sileän tien. Pitäisi hoitaa yhden lapsen tulevia kouluasioita, toisen lapsen nykyisiä kouluasioita Hoitaa palavereita, terapeuttien, päiväkotien, koulun, vammaispalveluiden, ja lääkäreiden kanssa. ”Juu, meidän pienimmällä ei ole tarkkoja päiväuniaikoja, mikä aika tahansa sopii”. Pikkutyyppi kainaloon, ja palaveriin mihin aikaan tahansa.Tätä nykyä käsilaukustani löytyy sen lompakon, ja avaimien lisäksi paketti rusinoita, vaihtovaippa, sekä kymmenen pikkujunaa. Sillä saadaan pikkutyyppi pidettyä tyytyväisenä palaverien ajan, mihin kellonaikaan tahansa. Pikkutyyppi on kokenut palaveri-pikkutyyppi, ja ei uusista paikoista hätkähdä; lähettelee vain merkitseviä katseita kohti äidin käsilaukkua.

Tämän lisäksi täytyisi keksiä kotona fiksua, terapeuttista tekemistä, jota kuulemma lasten dvd:t eivät ole. Pitäisi leikkiä lääkäriä siinä sivussa, yhden lapsen mennessä silmien edessä kalpeaksi, ja vetäytyessä omiin oloihinsa. Johtuikohan tuo nyt sitten perussairaudesta, nälästä, liiasta määrästä virikkeitä, tuleeko vatsatauti, vai influenssa, vai onko lapsi vain väsynyt. Lapsi kun ei puhu. Muistaessa uusia reseptit, hoitaa neuvola- ja hammashoitolakäynnit (jotka kyllä tuppaavat unohtumaan). Ilmoittaessa sen vatsataudin, tai influenssa iskiessä sen viiteen eri yksikköön, että lapsi ei tänään tule hoitoon, samalla sitä sairasta lasta hoitaessa.

Koska olen hoitovapaalla, jaksan myös ilmeisesti hoitaa ne perussairaat lapseni, jotka ah; valvottavat öisin, hymy huulilla yötä päivää. Koska hoitovapaalla oleva äiti ei väsähdä. Hänhän saa päivisin olla siellä kotona, ja levätä. Lukea niitä naistenlehtiä,  ja nauttia nuorimmasta jälkikasvustaan.

Kun tämä pienimmäisemme, kolmas lapsemme sairastui, kaupunkimme ilmoitti olevansa valmis tukemaan jaksamistamme kaikin mahdollisin tavoin. Tilapäishoitopäiviä  lisättiin, luvattiin että kotiin saadaan hoitoapua, no että vaikka seistään päällään, jotta elämä sujuu, edes jollain tapaa. Pieni mutta matkassa oli se, että tilapäishoitopaikkaa ei ollut. Mutta koska tilanteemme oli niin akuutti, ja perhe oli kriisissä, piti paikan löytyä ”muutamassa viikossa”. Paikka löytyi. Muutama viikko vain muuttui muutamaksi kymmeneksi viikoksi. Aluksi ajateltiin, että isommat lapset ovat tilapäishoidossa pari vuorokautta joka toinen kuukausi. Tässä muutaman kymmenen viikon aikana vain keskimmäisen lapsen vointi mennä hurahti alaspäin kuin… En tiedä mikä, kai se kuuluisa lehmänhäntä. Tämän muutaman kymmenen viikon jälkeen, kun vanhemmat totesivat, että nyt ei meinaa jaksaa, tarvittaisi lisää tilapäishoitopäiviä, se samainen kaupunki, joka lupasi vaikka kuun taivaalta, ilmoitti ”no can do”. Tulemme pikkuhiljaa siirtämään kaiken hoidon kodin piiriin. Tässä uusi nippu palveluseteleitä, jolla saatte ostaa sitä kotiapua. Ne entisetkin niput vaan olivat vielä käyttämättä…

Kuulostaa ideana hienolta. Mutta mitäpä kun se kolmas lapsi imuroi joka ainoan kulmia kiertävän kulkutaudin, vaikka emme niihin ihaniin puistoihin edes ehtisi? Kun paikallisen yksityisen lääkäriaseman lääkärit moikkailevat ruokakaupassa, kuin vanhoja tuttuja konsanaan. No; voidaanhan sitä kolmattakin tyyppiä hoitaa kotona, että vanhemmat pääsevät vähän ulos tuulettumaan. Mutta mitäpä jos vanhemmat haluavat laiskoina ihmisinä ”vain olla kotona”? Mennä illalla rauhassa nukkumaan, tietäen, että ainut joka saatta valvottaa, on ehkä mahdollisesti yksi niistä pikkutyypin korvatulehduksista. Ja hänkin leppoisana tapauksena kyllä nukahtaa, saatuaan kipulääkkeen. Nousta aamulla, ilman että tiedossa on keskimmäisen lapsen hurjat aamuhuudot, jääkaapissa roikkumiset, pepunpesemiset, pukemiset, esikoisen säestäessä ”ei ei ei, en halua kouluun” ei hänkään täysin itseohjautuen. Kerrankin istua rauhassa, yhdessä ruokapöydän ääressä, ja syödä rauhassa sitä itse tehtyä kotiruokaa,

Meidän lapsemme epikriisissä, terapiapalautteessa, päiväkotipalautteessa, ja ties missä palautteessa lukee ”vaatii jatkuvaa aikuisen valvontaa, vuorokauden ympäri”. Onneksi olen hoitoVapaalla, ja jaksan. Jaksan vielä käydä taistoa siitä, että keskimmäisemme saa hänelle oikeaa terveydenhoidollista apua, Että löydän hänelle sopivan koulun. Että saisimme lisää niitä tilapäishoitopäiviä, tietenkin meidän itsemme, vanhempien jaksamisen vuoksi, ja ennenkaikkea, että nuo kaksi muuta murusta saisivat joskus tehdä ”normaaleja juttuja”. Kuten käydä äidin, JA isän kanssa kaupassa. Ehkä kahvilla kahvilassa, ja villeimmissä haaveissa uimahallissa. Elää hetken sellaista kaiketi normaalin perheen arkea, vähän epänormaaleissa olosuhteissa.

Se hoitovapaa ei vain kestä ikuisesti. Ja äidin jaksaminen ei ole loputonta. Kuten ei toivottavasti tämä taistokaan. Nyt kuitenkin pikkutyypille ulkovermeet päälle, ja pihalle. Jonka jälkeen kotiruokaa tekemään.

Mainokset

Jätä kommentti

Kategoria(t): Leijonaemo

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s