Mielikuvaharjoituksia sote-uudistajalle

Kirjoittaja: Riitta S.

Hyvä sote-uudistaja, kuntapäättäjä, terveyspalveluiden supistaja. Toivon, että teet nämä 4 mielikuvaharjoitusta ennen kuin teet lopullista päätöstäsi terveyspalvelujen supistamisesta tai tehostamisesta, jossa leikkaat lääkäreiden tai hoitajien lukumäärää.

1) Soita hälytyskeskukseen (leikisti). Sylissäsi on kouristeleva 1-vuotias lapsi, jonka jalat ja kädet ovat siniset, samoin suun ympärys. Ambulanssi tulee hälytysajona. Toista hiljaa mielessäsi 4 – 20 minuuttia ”Rakkaani, jatka hengittämistä”. Ensihoitajat saapuvat. Olette kotiutuneet tunti sitten sairaalan päivystyksestä, joten ensihoitajien on neuvoteltava sairaalan päivystävän lastenlääkärin kanssa, pitäisikö hengitysvaikeuksinen lapsi tuoda päivystykseen vai jätetäänkö hänet kotiin vanhempien hoidettavaksi. Ole jämäkkä ja käy keskustelu ensihoitajien kanssa, että lasta lähdettäisiin kuljettamaan ensiapuun, koska hän on allerginen ja astmaattinen ja hänellä on todennäköisesti influenssan jälkitautina keuhkokuume. Tehostaaksesi harjoitusta herää sikeästä unesta ja toimi rationaalisesti.

2) Soita hälytyskeskukseen kuten edellä. Tee kohdan 1 samat harjoitteet, kunnes ensihoitajat saapuvat. He toteavat tilanteen rauhoittuneen ja kehottavat sinua lähtemään omalla autolla yksin lapsen kanssa 5 km päässä sijaitsevaan terveyskeskukseen ja soittamaan uudelleen 112:een, mikäli tilanne matkan aikana pahenee. Mieti, kumpikohan on nopeammin perillä kohteessa: äiti, joka ajaa lämä laudassa terveyskeskukseen ja samalla toivoo lapsen hengittävän vai ambulanssi, joka ei tiedä auton täsmällistä sijaintia. Pääset lapsesi kanssa hoitoon jonon ohi ensihoitajien raportilla. Rukoilet lähetettä lastenlääkärille. Nuori terveyskeskuslääkäri on yhteydessä sairaalan lastenlääkäriin ja hoitaa lasta terveyskeskuksessa. Lapsi kotiutetaan ja lapselle jätetään illaksi hengitystä avaavan lääkkeen lähete terveyskeskukseen, jotta selviäisimme yön kotona. Aja kotiin, hoida lasta ja palaa illalla terveyskeskukseen. Käy väittely vastaanottavan sairaanhoitajan kanssa avaavan lääkkeen tarpeesta (vaikka lähete on valmiina). Vie lapsi hengittämään avaavaa lääkettä. Kysyessäsi terveydenhoitajalta, milloin lääkäri kuuntelee lapsen keuhkot saat vastaukseksi: ”Ei lääkärillä ole aikaa”. Aja sairaalan päivystykseen puoli tuntia, seuraa lapsen vointia koko matkan ajan, vietä terveyskeskus – päivystys reissulla 6 tuntia. Palaa kotiin, herää loppuyö 2 tunnin välein tarkastamaan lapsen vointi. Vie lapsi aamulla yksityiselle lääkärille keuhkokuviin, lapsella todetaan keuhkokuume. Aja kotiin hoitamaan lasta. Aja yöllä päivystykseen sairaalaan, ilmoita kotiuttamista ehdottavalle lääkärille, että et aio poistua ennen kuin lastenlääkäri tutkii lapsen. Ole huojentunut, kun lapsi otetaan osastolle ja on unihapessa 4 vrk. Nuku univelkasi pois lapsen huoneen lattialla 5 senttiä paksulla patjalla.

3) Säädä herätyskello soimaan puolen vuoden ajan 1 – 2 tunnin välein, koska lapsesi on allerginen ja itkee tuskaisesti. Kuvittele käyväsi keskustelua asiasta neuvolaterveydenhoitajan ja neuvolalääkärin kanssa. Saat lähetteen fysioterapiaan, koska lapsella on jokin refleksi vielä jäljellä. Vie lapsi yksityiselle, koska sinulle todetaan jatkuvasti: ”Teillähän on sairauskuluvakuutus”. Hanki luottokortti, jotta voit maksaa kahden lapsen sairaudenhoitokulut yksityisellä lääkärillä. Toivo, että luottoraja 2000 € ei ylity, ja jos ylittyy, mieti mistä hankit rahat lasten terveydenhoitokustannuksiin. Toista harjoitusta muutaman viikon välein neljän vuoden ajan. Pohdi herättyäsi, onko lapsellasi hengitysvaikeus, korvatulehdus vai jokin muu flunssa. Älä mene sairaalan päivystykseen, koska sinut oletettavasti käännytetään sielä pois. Sinnittele kotona ja toivo, että saisit nukkua.

4) Säädä kello soittamaan keskellä yötä. Haali kaikki tarvittavat tavarat mukaan (muista eväät itsellesi ja allergiselle lapsellesi). Lähde ajamaan 1-vuotiaan lapsesi kanssa päivystykseen ja toivo, että siellä on joku muu kuin kandi ja että lapsi hengittää. Pysähdy matkalla tarkastamaan muutamaan otteeseen, että lapsi on kunnossa. Vietä päivystyksessä 4 – 6 tuntia, aja kotiin, valvo päivä. Lähde lapsen kanssa 40 km päähän yksityiselle, kun lapsellasi on hengitysvaikeus. Lähde tunnin kuluttua kodin kautta sairaalapäivystykseen (65 km) ja yritä saada kandi vakuuttuneeksi siitä, että influenssan tai keuhkokuumeen takia kuivunut lapsesi tarvitsee sairaalahoitoa, vaikka osastolla on enää yksi paikka. Hermostu, pura suuttumustasi puolisollesi puhelimitse. Yritä pysyä hereillä. Yritä selittää kandille, että lapsi ei juo, vaikka juotat häntä pakolla ruiskulla. Huokaise helpotuksesta ja tirauta itkut, koska lapseltasi löytyy edellä mainittujen lisäksi vielä RS-virus ja sen vuoksi pääsette osastolle. Nuku sairaalahuoneen lattialla yksi yö. Tappele kiertävän lääkärin kanssa, jotta lapsesi saisi jäädä sairaalaan hoidettavaksi, koska et pysty hoitamaan häntä kotona. Katso, kun lapsellesi laitetaan nenämahaletku ja ole onnellinen. Aja illalla kotiin lapsesi kanssa, nuku yö heräten 2 tunnin välein. Aja yksityiselle lääkärille, mene kotiin, lähde ajamaan sairaalapäivystykseen. Kerro olevasi täysin puhki. Nuku kaksi yötä viiden sentin patjalla. Aja kotiin, havaitse, että lapsesi korvat vuotavat märkää, aja yksityiselle lääkärille. Hanki seuraavalle viikolle lapsenvahti, jotta pääset töihin.

Nämä ovat vain yksittäisiä tapahtumia monien joukosta neljän vuoden ajalta perheestä, jossa on kaksi astmalasta, joilla toisella on lisäksi vielä allergiat. Perheessä on onneksi kaksi aikuista ja hyvä tukiverkko. Miten käy niille, joilla on vielä hektisempää tai kenellä ei ole tukiverkoa? Tuoko se säästöjä, jos vanhemmat viedään täysin äärirajoille sairaiden lasten kanssa? Kuka hoitaa lapset, kun vanhempien henkinen selkäranka katkeaa – heitetäänkö heidät tukiverkon ulkopuolelle vai saavatko he hoitoa jostain muusta budjetista? Ja kaikesta tästä väsymyksestä ja taistelusta huolimatta rakastan lapsiani ja olen valmis taistelemaan heidän puolestaan viimeiseen hengenvetooni.  Samalla yritän käydä tienaamassa rahaa lääkärikuluihin ja veroeuroiksi.

Advertisements

5 kommenttia

Kategoria(t): Leijonaemo

5 responses to “Mielikuvaharjoituksia sote-uudistajalle

  1. essi

    Jotenkin näissä itselle tärkeää asiaa ajavissa puollustuspuheissa minua kalvaa tuo vihamielisyys jolla päättäjiin suhtaudutaan. Ihan niin kuin päättäjät eivät HALUAISI ruuhkatonta terveyden- ja sairaanhoitoa, uutta lastensairaala ymymymym ja haluaisivat säästää kaikista noista kuluista ihan vain tehdäkseen kiusaa ihmisille.

    Mutta eihän se nyt siitä ole kiinni. Jos rahaa olisi määrättömästi, terveydenhoidon laadusta ei varmasti tingittäisi. Mutta kun sitä rahaa oikeasti ei ole, ja on PAKKO säästää. Joten mitä muuta voidaan tehdä?!?

  2. Katja

    Ei se nyt ihan niinkään mene, että päättävissä elimissä haluttaisiin tehdä vain hyvää, mutta kun rahat ovat loppu, niin ei mahda mitään. Jos on varaa rakentaa musiikkitaloja tai suunnitella kukkenhaimeja, mutta ei uhrata rahaa (esim.) sairaanhoitoon tai ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon, niin jossain mättää… Jos vanhemmat vedetään äärirajoille ja loppupeleissä lapset joudutaan vanhempien uupumuksen vuoksi sijoittamaan laitokseen, on se yhteiskunnalla kallis paukku (tiedättekö, kuinka paljon yksi laitospäivä maksaa?). Jos vanhemmat uupuvat, eivätkä pysty käymään töissä, on se kallista tukineen ja menetettyine veroeuroineen. Ennaltaehkäisy on myös kustannustehokasta verrattuna jo ilmaantuneiden sairauksien hoito. Jos vielä joskus päästäisiin eroon monikanavaisesta rahoitusjärjestelmästä, niin rattaat volisivat pyörähtää hieman eteenpäin.

    Edellä on nyt ajateltu vain rahaa. Entäs se mittaamaton kärsimyksen määrä, kun vanhemmat taistelevat hoitoa sairaalle lapselleen, lapsen menettämisen pelko jne? Varsinkin kuntatasolla terveydenhuollon ja eri palvelujen järjestämisessä on paljon ongelmaa. Lakeja ei noudateta. Jos ei hommaansa osaa hoitaa vaan levittelee vain käsiänsä, kannattaa ehkä ottaa lopputili toimestaan ja kokeilla jotain muuta puuhaa. Jos itse on lapseton ja käyttää hyvätuloisena yksityisiä sairaanhoitopalveluita, voi ehkä olla vaikea ymmärtää asioioden oikeaa tilaa.

    Paljon olisi saatavissa silläkin, että asiat järjestettäisiin paremmin ja tehokkaammin. Jos sillä kandilla päivystyksessä olisi talossa paikalla konsultoitava seniori (ei se sairaalapäivystyksen toinen, alemman vuosikurssin kandi), jono voisi edetä nopeammin.

    Kun rahaa on vähän, on säästettävä. Mutta asiat on pantava tärkeysjärjestykseen. Eikä aina pitäisi säästää heikoimmilta (lapset, vanhukset, vammaiset, mielenterveyskuntoutujat jne). Vaikka he eivät olekaan (juuri NYT) niitä veroeuroja tuomassa. Me emme asu Amerikassa, missä ilman sairasvakuutusta olet jo kuollut. Eikö yhteiskuntarakenteemme ole tarkoitettu sellaiseksi, että heikoimmistakin pidetään huolta? Tämän päivän terve voi olla huomenna itsekin avuntarvitsija.

    • Tuula

      Erittain hyva vastaus, olen tasmalleen samaa mielta. samoin olen aivan jarkyttynyt tuosta ruljanssista mika vanhemmille kasataan hartioille sen lisaksi kun he saavat pelata lastrnsa selviytymista kriisihetkilla. Ei ole oikein ei heille eika lapsilleen. Rahaa on aina koska veronmakasjat Suomessa eivat paase kiertamaan helposti, riippuu vaan mitka on sen sijoitusprioriteetit yhteiskunnissamme.

  3. Tiina

    Tiedän tunteen, kun joutuu vaatimalla vaatimaan lapselle hoitoa. Meillä meni noin 7 vuotta siihen ,että lääkärit myönsivät,että tyttäremme ei ole terve.

  4. Elli

    Mulla on ihan erilainen kokemus julkisesta terveydenhuollosta. Meillä kun on aina käynyt niin, että hyttystä on ammuttu haulikolla ja kokematon lääkäri keksinyt lapselle olemattomia lisädiagnooseja. Sitten on rampannut jos jonkin alan asiantuntijaa sekä sosiaali- että terveysalalta – vikaan meni, kun sellaista diagnoosia ei olisi erittäin kokenutkaan erikoislääkäri tehdä niillä tiedoilla, kuinka sitten vastavalmistunut?. Muistutushan siitä asiattomuudesta seurasi, ja kaikki byrokratia siihen päälle.

    Samaan aikaan oikeasti apua tarvitseva lapset saavat odottaa ja jonottaa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s