Lapsen oikeuksien päivän 20.11. kannanotto

Lasten ja nuorten mielipiteet huomioitava vammaislainsäädännössä

Lasten ja nuorten oikeus ilmaista mielipiteensä ja vaikuttaa heitä itseään koskeviin asioihin pitää sisällyttää uudistuvaan vammaislainsäädäntöön. Lainsäädännön pitää tukea yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti kaikkia lapsia ja heidän perheitään lapsen vammasta tai diagnoosista riippumatta. Lapsen edun toteutuminen lainsäädännön valmistelussa on varmistettava lapsivaikutusten arvioinnilla.

Kansainvälistä Lapsen oikeuksien päivää vietetään keskiviikkona 20.11. Tänä vuonna Suomessa kiinnitetään huomioita erityisesti niiden lasten ja nuorten oikeuksiin, joilla on jokin heidän elämäänsä vaikuttava vamma. YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa jäsenvaltioita takaamaan lapsille ja nuorille mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa asioihinsa ikää ja kehitystasoaan vastaavalla tavalla.

Lapsen oikeuksien tunnetuksi tekemistä edistävä laaja toimijoiden yhteistyöverkosto muistuttaa, että myös vammaiset lapset ja nuoret tulee nähdä omien asioidensa asiantuntijoina ja heitä koskevien palveluiden kehittäjinä. Osallistuminen on lasten oikeus josta on myös aikuisille paljon hyötyä. Palveluista saadaan laadukkaampia ja vaikuttavampia, kun lasten ja nuorten näkemys otetaan huomioon.

Parhaillaan uudistettavaan vammaislainsäädäntöön tarvitaan velvoite selvittää lasten ja nuorten mielipiteet ja ottaa ne huomioon. Aikuisten velvollisuus on löytää niiden selvittämiseen keinot ja luoda vuorovaikutukselle mahdollisuus. Erityisesti on huomioitava niiden lasten osallisuus, jotka eivät kommunikoi puheella.

Lisäksi uudistuvan vammaislainsäädännön on yhdenvertaisesti ja tasa-puolisesti huomioitava kaikki lapset ja heidän perheensä lapsen vammasta tai diagnoosista riippumatta.

Yksilöllistä tukea perheille

Myös vammaisten lasten perheiden kannalta aito osallistuminen heille tarjottavan tuen tarpeitten määrittelyyn ja palveluiden kehittämiseen on välttämätöntä. Oikeus ilmaista näkemyksensä ei yksin riitä, vaan osallistumisen oikeuteen liittyy ehdottomasti se, että esitetyt näkemykset otetaan huomioon tuen ja palveluiden järjestämisessä ja suunnittelussa.

Palveluohjaus, parempi yhteistyö yli hallinnonalarajojen on perheiden tueksi välttämätöntä. Nykyisin vanhemmat joutuvat usein toimimaan itse viestinviejinä useiden palvelujen välillä.

Perheiden on saatava tukea, joka on suunniteltu yksilöllisesti vastaamaan perheen tarpeita. Tarvittavista tukitoimenpiteistä ei ole olemassa kaikille sopivaa valmista listaa tai jokaiseen tilanteeseen istuvaa yleistä mallia. Se, miten vammainen lapsi saa tukea itsenäistymiseensä ja kehittymiseensä, riippuu paljolti siitä, kuinka onnistuneesti tarjottu tuki sopii kunkin perheen arkeen.

Perheelle tarjottavan tuen perustuminen perheen omiin näkemyksiin asettaa haasteita ammatti-ihmisille ja viranomaistoimijoille. Se edellyttää perheen ja lapsen kanssa työskenteleviltä ammattilaisilta herkkyyttä ja rohkeutta aidosti kuunnella tuen tarvitsijaa ja siten löytää oikeat keinot auttaa lasta ja perhettä, verkoston toimijat muistuttavat.

Lakiuudistuksen lapsivaikutukset on ennakoitava

Uudistettavina ovat parhaillaan kehitysvammalaki, vammaispalvelulaki sekä sosiaalihuoltolaki. Vammaispolitiikassa on vahvistettava lapsinäkökulmaa. Lapset ovat ensisijaisesti lapsia eivätkä vammaryhmänsä edustajia. Lakien vaikutukset lapsiin on arvioitava ennakkoon. Parhaimmillaan lapsivaikutusten arviointi tulee tehdä kaikissa ratkaisuissa ja päätöksissä, jotka koskevat lapsia yksilöinä tai yhteiskunnan jäseninä.

Vammaislainsäädäntöön täytyy rakentaa puitteet sille, että lapsi voi tuntea kuuluvansa oman elämänpiirinsä tärkeisiin yhteisöihin ja luoda ystävyyssuhteita muiden lasten kanssa. Oleellista on esimerkiksi varmistaa lapsille ja nuorille toimiva henkilökohtainen apu ja kuljetuspalvelut, verkoston toimijat painottavat.

Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa jäsenvaltioita antamaan kaiken tarpeellisen tuen perheille, jotta vanhemmat voivat suoriutua kasvatustehtävästään. Lapsen kasvu osallistujaksi ja vaikuttajaksi liittyy oleellisesti niihin mahdollisuuksiin ja tukeen, joita perhe pystyy lapselle tarjoamaan. Vammaisten lasten ja perheiden kohdalla yhteiskunnan tarjoamalla laadukkaalla ja yksilöllisellä tuella on tässä keskeinen merkitys.

Lisätietoja:

Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula
mariakaisa.aula@stm.fi tai puh. 050 530 9697

Erityisasiantuntija Kirsi Pollari
Lastensuojelun Keskusliitto
kirsi.pollari@lskl.fi tai puh. 040 511 9715

Kotimaan vaikuttamistyön päällikkö Mirella Huttunen
Suomen UNICEF
mirella.huttunen@unicef.fi tai puh. 040 900 4879

YK:n Lapsen oikeuksien sopimusta tehdään tunnetuksi laajassa yhteistyössä, johon osallistuvat lapsiasiavaltuutettu, kymmenet lapsi- ja nuorisojärjestöt, vammaisjärjestöt sekä viranomaistahot. Vuonna 2013 lapsen oikeuksien päivänä korostetaan erityisesti niiden lasten ja nuorten oikeuksia, joilla on jokin elämäänsä vaikuttava vamma. YK:n yleiskokous hyväksyi lapsen oikeuksien yleissopimuksen 20.11.1989. Yleissopimus on yksi maailman laajimmin voimaan saatetuista ihmisoikeussopimuksista.Kuva

Jätä kommentti

Kategoria(t): Leijonaemot ry

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s