Jaksaako Äiti?

Kirjoittaja Pia Lemmetty

Olen viime päivinä lueskellut huolestuneena Leijonaemo-ystävieni Facebook-päivityksiä. Niitä lukiessani ja omaa tilannetta miettiessäni päässäni on pyörinyt ajatus: mitä sitten, jos omat voimat ehtyvät?


Moni on kuullut sanonnan, ettei kenellekään annet
a enempää, kuin mitä jaksaa kantaa. Se, kuten moni muukin vastaava latteus, on silkkaa hölynpölyä. Niiden sanoja saattaa ajatella hyvää, mutta todellisuudessa kuluneilla fraaseilla vain sysätään huolta pois omasta mielestä.


Tosiasia on, että moni saa kuormaansa enemmän kuin jaksaa kantaa. Mitä sitten tapahtuu, kun taakka on liian suuri? Silloin väsähdetään, sairastutaan. Mieli ja kroppa kuuluvat samaan pakettiin, ja ensin prakaa toinen, sitten toinen. Vuosia kestänyt taakka kasvaa korkoa hitaasti, kunnes virtaus loppuu kokonaan.


Kun äidit jaksavat jaksamistaan ja toimivat oman suorituskykynsä rajoilla, kasvaa paine vähitellen. Kun arki on selviytymistä päivästä toiseen, alkaa kuonaa kertyä ja vähitellen iskee väsymys tai sairaus. Yritys, joka vuodesta toiseen tekee niukin naukin nollatuloksen, ei voi satsata kasvuun tai tukea työntekijöitään. Maa, josta niitetään jatkuvasti ilman lannoitetta, köyhtyy. Sama se on ihmiselläkin; jokaisella pitäisi olla mahdollisuus myös pitää itsestään huolta.


Kun vanhempi toimii lapsensa omaishoitajana ja sairastuu, ollaan todella kummallisen tilanteen edessä. Yksi asia on varma: apua ei kukaan tarjoa, sitä pitää lähteä etsimään. Kun vammaispalveluun ilmoittaa olevansa sairas, on ensimmäinen mietinnän kohde se, katkaistaanko tuki, koska eihän sairaana voi tehdä työtä. Harvemmin lapsi kuitenkaan muuttaa kotoa pois siksi aikaa, kun vanhempi sairastaa. Pahimmillaan siis perheen toimeentuloa leikataan, mutta muuta apua ei voida tarjota.
Kun nelilapsisen perheen äiti ja omaishoitaja käy läpi suuren leikkauksen, eikä voi nostaa mitään maitopurkkia painavampaa viikkokausiin, on tilanne vähintään haastava. Onhan hänellä puolisokin, mutta puoliso elättää perhettä yrittäjänä ja jokainen kotona vietetty tunti on pois perheen ansioista.


Kun täysi-ikäisyyden kynnyksellä oleva nuori koittaa riistää itseltään hengen, koska ei enää kestä pitkäaikaiseen sairauteen liittyviä pelkoja ja paineita ja perheen isä on samaan aikaan elinsiirtoleikkauksessa, on perheen äidillä melkoinen työ hoitaa heidän lisäkseen myös perheen muut lapset.

Itse olen liikuntavammaisen lapsen ja kahden terveen taaperon äiti ja omaishoitotilanteessa satutin polveni niin, että se on leikattava. Kuljen kepeillä ja syön vahvoja kipulääkkeitä: voitte vain arvata, kuinka näppärästi samalla hoituu vaikkapa lapsen pukeminen tai wc-avustaminen. Meillä on asiat nyt hyvin: saan apua ystäviltä, sukulaisilta ja kaupungin perhetyö lupasi myös auttaa yhteistyössä päiväkodin kanssa. Monella tilanne ei kuitenkaan ole yhtä ruusuinen.


Leijonaemot ry:n Leijonapartio tuo tilapäistä helpotusta silloin, kun muut tukiverkot pettävät tai niitä ei ole. Leijonapartiolla olisi autettavia ympäri Suomen, mutta valmista ja hyväksi todettua toimintamallia ei voida hyödyntää täydellä teholla rahoituksen puutteen takia.

1 kommentti

Kategoria(t): Pia

One response to “Jaksaako Äiti?

  1. Pia puhuu jälleen kerran asiaa!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s