PITÄISKÖ SYRJÄYTYÄ SUOSIOLLA JA HEITTÄÄ HANSKAT TISKIIN?

Kirjoittaja: Hanna Tiihonen

Opintoni ovat loppuvaiheessa ja kahdeksan viikkoa työharjoitteluja olisi enää jäljellä. Tämän jälkeen saisin tutkintotodistuksen. Jatkan opintojani melkein kolmen vuoden tauon jälkeen. Tuolloin jouduin keskeyttämään opinnot, koska vakavasti sairaan lapseni vointi romahti. Lapsen tilanne ei ole kovinkaan paljoa siitä muuttunut, mutta jouluna ajattelin, että kyllä minun täytyy se tutkinto saada tehtyä vihdoinkin loppuun, niin pienestä se on kiinni.

Toukokuussa alkoi ensimmäinen työharjoittelu. Lapset ovat koulussa päivän, mutta iltapäiville tarvittaisiin hoitoapua, koska nuorimmainen ei voi olla tuntia pidempää yksin eikä häntä voi jättää 10-vuotiaan isoveljenkään vastuulle sairaskohtaus- ja elvytysriskin vuoksi. Lastensuojelu asiakkuus päätettiin vihdoin toukokuussa ja meitä neuvottiin ottamaan yhteyttä vammaispalveluun ja tilapäiseen lapsiperheiden kotipalveluun. Kaupungin perusturvalautakunta on linjannut apua saatavaksi vain synnytyksen jälkeen tai vanhemman sairastuessa, mutta omaishoitajan opiskeluiden loppuun saattamiseksi sitä ei voida myöntää. Tietenkään.

Lastensuojelun piiriinkään asia ei kuulu. Vammaispalveluilla ei ole palveluita pitkäaikaissairaiden lasten perheille tai edes niille sairaille lapsille, vaan vammaisille henkilöille, joten se siitä. Omaishoidon palvelusetelillä saan 10 tuntia kuukaudessa hoitoapua lapselle, mutta se ei riitä. Omaishoidon vapaista nyt puhumattakaan, sillä viikonlopun hinta kotisairaanhoidon yrityksessä on 1800 euroa, omaishoidon palvelusetelin arvo on 300 euroa ja omaishoidon palkkioni tällä hetkellä 500 euroa miinus verot, joka kyllä kuluu ihan peruselämiseen. Näin ollen meillä pitäisi olla joka kuukausi 1500 euroa ylimääräistä, jotta saisin edes nuo lakisääteiset vapaani pidettyä. Harmi! Minä en tiedä yhtään omaishoitoperhettä tai ainuttakaan normitilanteessakaan elävää perhettä jolla olisi 1500 euroa ylimääräistä joka kuukausi. Tiedätkö sinä?

Palatakseni asiaan, syksyllä jäljellä on siis kahdeksan viikkoa työharjoittelua, jonka jälkeen voisin tehdä mahdollisesti vähän jotain muutakin kuin pyörittää kotisairaalaa, mutta minulla on ongelma nimeltä byrokratia ja sen joustamattomuus!
Tarvitsisin hoitoapua maksimissaan 4 tuntia viikossa, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, etten tule sitä saamaan, koska palveluita pitkäaikaissairaiden lasten perheille ei kotikaupungissani ole. Asiaa on kuulemma puitu erilaisissa palavereissa pitkään ja kaupunki odottaa pelastusta tilanteeseen uudesta vammaispalvelulaista, joka ehkä joskus tulee voimaan. Mutta milloin? Tuskin elokuussa ainakaan ja vaikka tulisikin niin eiväthän asiat muutu elokuussa vielä miksikään.

Kaupungilta on uutisten mukaan rahat lopussa, kaikesta säästetään ja ensimmäisenä tietysti lapsiperheiltä ja vammaisilta. Uutisten mukaan esimerkiksi vammaispalveluiden kustannukset ovat nousseet kohtuuttomasti viimeisten vuosien aikana. Voisiko se johtua siitä että budjettia on pienennetty monen vuoden ajan mutta palveluita tarvitsevien asiakkaiden määrä ei ole pienentynyt? Silloinhan näyttää siltä että rahaa kuluu hurjasti ja budjetit ylitetään, koska ensin on vähennetty budjetoitua summaa ilman, että palvelua käyttävät asiakkaat olisivat vähentyneet. Seuraavana vuonna budjetin ylitys on entistä hurjemman näköinen.

Mitä minulle jää vaihtoehdoksi? Suorittaa opinnot loppuun ja toivoa ettei lapsi kuole yksin tai veljensä syliin kotona sillä aikaa vai jäädä kotiin, unohtaa valmistuminen ja pyörittää kotisairaalaa nälkäpalkalla ja syrjäytyä työelämästä? Aina ei jaksaisi taistella jokaisesta asiasta!

Advertisements

4 kommenttia

Kategoria(t): Hanna

4 responses to “PITÄISKÖ SYRJÄYTYÄ SUOSIOLLA JA HEITTÄÄ HANSKAT TISKIIN?

  1. leo turunen

    Yleensä on uhkailtu vammaispalvelulain palveluasumisella, siitähän en ole löytänyt alaikärajaa ja sen voi tehdä kotonakin. On auttanut tosin ei kokemusta Jyväskylästä

  2. Mari Heimala

    Olisiko lapsi mahdollisesti oikeutettu henkilökohtaiseen avustajaan, täyttyisikö vaikeavammaisen kriteerit? Ja tuossa ottaisin vaikka Kynnys ry:n juristiin yhteyttä.

    • Hanna Tiihonen

      Ei ole kun kuulemma 10v. lapset eivät muutenkaan harrasta mitään ilman vanhempiaan! Tiedän itsekin aika monta saman ikäistä tervettä lasta jotka ihan itsenäisesti matkustavat bussilla harrastuksiinsa…

  3. Asta Laine

    Missä kaupungissa asut?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s