Paratiisi on Tallinnan laivalla…?

Kirjoittajat: Pia Lemmetty ja Janet Grundström

Risteily on oiva tapa ottaa pieni tauko arjesta, lähteä lyhyelle lomalle ja tehdä lasten kanssa seikkailu. Risteily sopii myös erityislapsiperheille, sillä laivat ovat kiitettävän esteettömiä ja turvallisia. Lisäksi laivamatkan hinta on usein houkuttelevan edullinen.

Meitä on useampi liikuntavammaisen lapsen äiti, jotka olemme kesäloman aikana lähteneet lastemme kanssa risteilylle lasten ehdoilla. Kokemuksia on monenlaisia, hyviä ja huonoja. Kaikkia meitä yhdistää sama harmi ja suru siitä, minkälaiseksi suomalainen risteilykulttuuri on mennyt. Yhä suurempi osa matkustajista ovat vain kaljanhakureissulla, matkan ainoana päämääränä halvan viinan ostaminen. Tämä näkyy jo terminaalissa: monilla on pinna kireällä, jonottamisen alkeet unohtuvat ja vain oma ehtiminen on merkityksellistä.

Alla on kaksi erilaista tarinaa laivamatkasta liikuntavammaisen lapsen ja nuorenkanssa. Halusimme kirjoittaa nämä herättämään ajatuksia kanssamatkustajissa, matkanjärjestäjissä sekä erityislapsiperheissä, jotka suunnittelevat matkojaan.

samujapeppi

 

Peppi 6 v, äiti ja kaksi pienempää sisarusta
Silja Europa, 4.8.2014

Olipa kerran äiti, joka halusi viedä lapset risteilylle ennen eskarin ja päiväkodin alkua. Äiti varasi matkan laivayhtiön mainostamalta lapsille suunnatulta teemaristeilyltä. Vajaan vuorokauden matkaa varten pakattiin mukaan unilelut ja paljon odotuksia.

Terminaaliin mentäessä innostunutta fiilistä latisti setä, joka oksensi keskelle kävelytietä. Myös täti, jonka parisataa lonkerotölkkiä levisi pitkin pihaa oli melko hämmentävä näky.

Kuuman odotuksen jälkeen pääsimme laivaan ja syömään noutopöytäillallista. Varauksessamme oli jotain häikkää ja vietimme ovensuussa ehkä hieman muita pidempään. Takaani kuului huokaisuja ja yksi iäkkäämpi pariskunta työntyi väkisin ohi. Saimme kuulla, että on täällä muitakin maksavia asiakkaita. Ehkä he pelkäsivät, että viini loppuu.

Laivalla on monta kerrosta, joiden välillä liikutaan joko hissillä tai portaita. Kun istuu pyörätuolissa, supistuu vaihtoehdot puoleen. Hisseihin oli kuitenkin vaikeaa päästä, koska kaljaralli vie suuren osan kapasiteetista: kaupasta kannettaan laatikoita hyttikerroksiin kärryillä, kasseissa ja kädessä kantaen. Laatikkokuormia hoivataan kuin lasta. Meidät kiilattiin pariin otteeseen, kerran jäimme matkaamaan kerrosvälejä koska meitä ei pyynnöistä huolimatta päästetty hissin perältä ulos. Hissien odottamiseen kului merkittävä osa peliajasta.

Lastenristeilyllä oli luonnollisesti myös lastenohjelmaa. Jonotimme Hevisaurusta katsomaan ja kun ovet viimein aukesivat, moni aikuinen tunki ohitsemme väkisin, kyynärpäitäkään ei säästelty. Kaikille oli tärkeää varmistaa hyvät paikat – hinnalla millä hyvänsä. Kun sitten varasin tyttärelleni paikan ja lähdin nostamaan häntä pyörätuolista, oli eräs iäkäs rouva jo istahtanut varaamalleni paikalle. Kun sanoin tyttö sylissäni, että ”tuo oli meidän paikka” suuttui hän ja tiuski ettei kenelläkään ole oikeutta varata paikkoja. Eipä sitten kai niin.

Kun laiva tuli satamaan, jouduimme odottamaan hissiä loputtomalta tuntuvan ajan. Loppujen lopuksi kannoin matkatavarat, lapset ja pyörätuolin yläkannelta ulosmenokerrokseen. Kukaan ei kysynyt, tarvitsisimmeko apua.

Lasten mielestä matka oli kuitenkin aivan huippu. Diskossa soi Gagnam style, vessanpönttö piti hassua ääntä ja drinkkiin sai ihan oikean valotikun. Osaisivatpa muutkin iloita matkasta, eivätkä vain tatti otsassa suorittaa viinaralliaan!

Samu, 14, ja äiti
Silja Europa 17.7.2014

Päätimme lähteä 14-vuotiaan poikani kanssa testaamaan kuinka pärjäisimme kahdestaan laivalla. Moni terveen lapsen vanhempi ei joudu tällaista edes miettimään, mutta lapsen ollessa vaikeasti liikuntavammainen on yhden avustajan turvin reissaaminen vähintäänkin haastavaa. Olemme aikaisemmin käyneet risteilyllä koko perheen kera, jolloin mukana on ollut manuaalinen pyörätuoli ja toisena auttajana isi. Poikamme ei pysty itse kelaamaan tuolia, joten pyörätuolin työntäminen on toisen aikuisen tehtävänä. Manuaalisen pyörätuolin etu on myös se, että määränpäässä on helpompi liikkua, kun manuaalisella pyörätuolilla voi kahden avustajan turvin mennä tarvittaessa vaikka rappuset.

Nyt päätimme lähteä oikein pitkällä pinnalla ja tsemppimielellä reissuun. Varasimme invahytin ja kulkupeliksi mukaan lähtikin nyt sähköpyörätuoli eli sähkäri, jonka avulla poikamme liikkuu varsin näppärästi ja itsenäisesti. Näin äidin kädet pystyisivät huolehtimaan matkalaukusta. Tullessamme satamaan pääsimme hyvin hissille. Lähtöselvityksessä oli pientä ruuhkaa, mutta sähkärillä pystyi hyvin seisomaan jonossa. Laivalle siirtyminen tapahtui kätevästi. Emme menneet ihan siihen pahimpaan ruuhkaan, niin kulkeminen sujui varsin mallikkaasti. Sähkäri pystyi hyvin menemään kaikki kynnykset, joita matkalla oli. Hytti löytyi kätevästi heti sisääntulon vierestä. Todella näppärää. Pääsimme heti pois muiden jaloista eikä hissiin tarvinnut jonottaa.
Liikkuminen laivalla onnistui myös hyvin. Hissiaulaan tullessa sanoin aina kovaan ääneen pojalleni, kun hissi tulee niin sinä olet etuajo-oikeutettu, koska sinulla ei ole mahdollisuutta käyttää rappusia. Kukaan ei sanonut vastalauseita vaan muut hissinodottajat antoivat hyvin tietä. Ruokailussa siirsin poikani tavalliseen tuoliin istumaan, sillä sähkärillä ei päässyt tarpeeksi lähelle pöytää. Näin ruokailu onnistui hyvin ja sivusta löytyi tilaa sähkärin parkkipaikaksi.

Ruokailun jälkeen olisimme menneet kauppoihin, mutta ei tullut kuuloonkaan, että sinne olisi mahtunut sähkärillä. Joten jätimme kauppareissun väliin. Illalla istuimme kuuntelemassa trubaduuria ja kävimme myös katsomassa bilebändiä. Sähkäri oli todella kätevä kulkupeli ja hienointa oli se, että ihmiset juttelivat poikani kanssa, kuten kenen tahansa muun nuoren kanssa. Manuaalisella pyörätuolilla kulkiessa poikaani on usein pidetty pienenä, ruokailussa tuotu heti lasten ruokalista ja piirustustehtäviä. Illalla pubeissa ei valitettu miksi noin pieni lapsi istuu niin myöhään kuuntelemassa musiikkia… Tällaista on joutunut kohtaamaan, vaikka samassa tilassa on ollut muutamia reilusti nuorempia terveitä lapsia, mutta heidän on annettu istua iltaa ihan rauhassa.

Tallinnan päässäkin liikkuminen sujui hyvin. Tosin kadunylityksissä oli katsottava tarkkaan, että sähkäri nousee kynnysten yli. Muuten liikkuminen sujui kätevästi. Poika pystyi kantamaan omat ostoksensakin sähkärin repussa ihan itse.

Laivalla kävimme vielä kaupassa, jossa päivällä ei ollut isoa ruuhkaa, janoisimmat olivat saaneet jo ostoksensa tehdyksi. Menimme hyvissä ajoin ennen satamaan tuloa hyttiin, jolloin olimme valmiiksi maihinnousukannella. Ruuhka oli todella kova, mutta pääsimme hyvin invahyttikäytävältä aulaan. Meidän oli pakko mennä ruuhkan sekaan, koska laiva oli myöhässä ja taksi oli jo odottamassa satamassa. Ovien auettua vieressämme seissyt mies sanoi vaimolleen, että hei tehdään me tähän sellainen este meidän matkalaukuista, etteivät muut pääse rynnimään, niin toi poika pääsee turvallisesti ulos laivasta. Meillä oli erittäin onnistunut reissu, oikeastaan ensimmäistä kertaa pojan elämän aikana.

3 kommenttia

Kategoria(t): Janet, Pia

3 responses to “Paratiisi on Tallinnan laivalla…?

  1. leo turunen

    Kuurosokeiden lasten perheet ovat viettäneet viikonlopun jo ainakin kahdenkymmenen vuoden ajan ko.laivalla. Tapahtumat ovat onnistuneet hyvin ja jos joukolla menee kannattaa katsoa bussiyhteydet ja senkin mistä matkan ostaa, lisäksi on joitain korttijuttukin. Kun Silja myytiin Tallinkille tuli joitain kulttuurieroja.Esimerkiksi ruuan soseutus oli vähän hakusassaan, mutta äkkiä sekin keittiössä opittiin. Pöytä kannattaa varata etukäteen ajoissa ja kertoa erityisryhmästä, meillä on ollut aina parhaat paikat. Eräästä asiasta on pari kertaa jouduttu sanomaan, nuoret humalaiset ovat öykkäröineet tai pitäneet meteliä. Huomautuksella on selvitty ja se on otettu tosissaan huomioon. Maissa käynti on onnistunut ja perheet ovat ottaneet yhteisen ison taksin koko ajaksi käyttöön, niin ovat päässeet Kumuun ja muuhun sellaiseen mihin ei olisi muuten päässyt. Tungosta on viikonloppumatkoissa. Laivayhtiöt ottavat palautteen tosissaan, kannattaa antaa ja meille ainakin on sanottu erityisryhmät ovat hyvin haluttuja asiakkaita.. Joskus ollaan oltu myös päivä Tukholmassa, eikä sekään ole ollut paha, kun laiva on ollut sama jolla jatketaan.

  2. Ei ole itsellä vammaisia lapsia, mutta olen syntymästäni saakka täysin sokea, joka kylläkin on matkustanut niin Siljan, kuin Viking:in laivoilla jo ihan lapsesta saakka, vaikka en juurikaan Siljalla sen myymisen jälkeen Tallinkille. Tässähän kirjoitettiin nimenomaan Tallinnan risteilyistä, jotka eivät kylläkään kiinnosta pätkääkään pelkkänä risteilynä, mutta on asia erikseen, jos lähdetään laivalla Tallinnaan, josta esim. edelleen johonkin muuhun eestiläiskuntaan jollekin leirille. Tukholmassa, on tullut käytyä laivalla viimeksi viime marraskuussa tietenkin Viking:illä, sillä ainakin ennen Siljan myymistä Tallinkille, oli heidän sääntönsä, että vammaisella, pitäisi Aina olla oma Avustaja mukanaan, kun taas Vikingillä riitti, että ilmoitti vammastaan/erityistarpeestaan matkan varausvaiheessa, kuten nykyisinkin tekee. Yksi näkökulma, ovat myös risteilylahjakortit, joita toki saattaa eri paikoista voittaa, mutta niiden haittapuolenahan on, ettei yleensä pysty käyttämään siten, että lähdettäisiin matkaan perjantaina, eli voikin olla hankalaa saada ketään Avustajaa, saatika sitten muutakaan seuralaista mukaan matkalle, jos ne muut, potentiaaliset, ovat töissä arkisin ja Tukholmaan mennessä, olenkin hieman ”krantumpi” niistä, yleensä kolmesta seuralaisesta, joita lahjakortin puitteissa voi ottaa mukaan, että paras on, kunhan kaikki osaavat ruotsia, jotta saadaan tasavertaisesti eniten irti siitä, mitä siellä Tukholmassa tehdään? Tosiaan, kun sitten varaan matkan, ilmoitan tietenkin tarkkaan, mikä vamma niillä on, joilla jokin vamma on, tottakai varataan kaikki seisovan pöydän illalliset/meri/Foodgarden-aamiaiset jo varausvaiheessa, paitsi kirjoituksessa mainituista syistä, myös siksi, että tulee edullisemmaksi, kun ne varaa etukäteen, kun kerran eivät yleensä sisälly lahjakorttiin ja esitän myös toiveen, että olisi hyvä, että paikkamme olisivat mahdollisimman lähellä ruoan/juotavien noutopisteitä ja jos on esim. seurue, jossa Meitä on esim. 3 näkövammaista ja yksi Avustaja, esitän myös toiveen, että jos mahdollista, voisi ruokailu mennä sujuvammin, jos Ravintolan Henkilökuntakin voi tarvittaessa auttaa esim. ruoan ottamisessa. Toinen paikka, jossa mahdollisesti saatamme tarvita hieman Henkilökunnan avustusta, on laivojen saunaosastot, jos Avustajamme, ei sillätavoin olekaan mikään saunan ystävä ja joskus on myös käynyt niin, että vaikkemme olekaan mitään tilaussaunaa olekaan varanneet, Meitä saatetaan kehoittaa menemään sellaiseen, jotta voimme nauttia saunasta rauhassa, tarvitsematta kuunnella erittäin kännisten ukkojen örvellystä yleisellä puolella ja viimeksi, tulimme siihen tulokseen, että tilaussaunan kokonaishinta, ei oikeastaan tulisi paljoakaan kalliimmaksi, kuin yleisenkään käyttö, joten varasimme sen molempiin suuntiin mennessä ja mennessä, saunoimme kaikki neljä ja paluumatkalla meistä puolet. Nythän on myös meriliikenteeseen, tullut samantyyppinen Avustaja/Saattopalvelu, joka on jo muutamia vuosia ollut esim. junassa ja vaikkemme sillätavoin olleetkaan sellaista erikseen pyytäneetkään, niin eiköhän laivaan siirtyessämme matkan alkaessa tullutkin mies, joka kysyi, että tarvitsemmeko jonkunlaista apua laivaan siirtymisessä, mutta emme kuitenkaan sillä tavalla silläkertaa tarvinneet. Tukholmassa, kävime jälleen kerran paikassa, jota voi suositella erittäin lämpimästi myös tämän Blogin Lukijoille perheineen, eli Junibacken Astrid Lindgrens Värld http://www.junibacken.se ja käynti siellä, sujui melko rutiininomaisesti, kunhan oli ensin muistanut katsoa etukäteen nettisivulta, mitä siellä juuri sinä päivänä tapahtuu, kun ollaan Tukholmassa, sillä pysyvien perusjuttujen, kuten satujunan lisäksi, siellä on lähes päivittäin vaihtuvia esim. teatteriesityksiä ja sinnehän vammaisen Avustajalla, on ilmainen sisäänpääsy. Kuitenkin, pitää antaa varoituksen sana tukholmalaistakseista, sillä ruotsissahan taksit, ovat ns vapaita, eli kuka tahansa, saa perustaa taksifirman, kun nousee autoon, pitää ensin kysyä, mitä tämä kyyti, tulee maksamaan ja saatetaan sittenkin ottaa korkeampi hinta, kun ollaan perillä, kuten otettiin sikamaisen korkea hinta suhteellisen lyhyestä matkasta Viking-Terminaalin ja -Junibacken:in välillä ja jos olisimme tenänneet vastaan, olisi ehkä kuskilla, saattanut olla pyssy esillä, sillä senoloiselta hän vaikutti! Taksinkäyttö, oli kuitenkin yhteen suuntaan välttämätöntä, sillä aika maissahan on tätänykyä melko lyhyt, jotta edes ehtisimme käydä läpi paikan tarjoamat tapahtumat, kun osa meistä, kävi siellä ensikertaa! Takaisin Terminaaliin, kävelimme kuitenkin ihan mielellämme, sillä ulkoiluthan olisi siltä päivältä siinä. Onpas hävytöntä, jos väkisin tyrkytetään sitä lasten ruokalistaa vain syystä, että sähkärissä istuva, näyttää muka pieneltä ja vieläpä piirrustustehtäviä, mutta mitähän Henkilökunta olisi sanonut, jos sellainen ”Pieni,” olisikin piirtänyt mielipiteensä ilmaisemiseksi sellaisia ns isojen poikien piirrustuksia, tai jos sokea, olisikin ottanut tekosilmänsä pois päästä ja kysynyt Henkilökunnalta, että kelpaisiko manteliksi riisipuuroon tällainen uniikki esine? Ehkä hieman sivusta, mutta luinpa tässä pari viikkoa sitten Ylen ruotsinkieliseltä sivustolta juttua siitä, että ns lasten ruokalistat, pitäisi ottaa kokonaan ravintoloista pois, sillä syöväthän lapsetkin samaa, kuin aikuiset, vaikka sitten pienemmällä annoksella ja näin teki siskonikin 5-vuotias, kun olimme viimeviikolla Lintsillä, eli kermainen lohikeitto, upposi hyvin, eikä kyseisessä ravintolassa, ollut edes erillistä lastenlistaa! Mutta palataksemme laivalle ja -paluumatkalle, niin tuli kova myrsky, jonka seurauksena eräs Henkilökunnasta, kehoitti Meitä välttämään baariinmenoa, sillä yhdistelmä jo kovassa kännissäolevat, jo useita kertoja baarissa kaatuilevat Asiakkaat ja kovin keinuva laiva, voi aiheuttaa, että vaikka miten onkin omatkin Avustajat mukana, niin jos joku jälleen kaatuu, voivat kaatua päällemme, ennen, kuin olemme ehtineet sanoa kissaa! Enemmistö meistä ymmärsivät näkökulman, paitsi toinen Avustajistamme, joka metelöi, että miten voivat noin sanoa, mutta kysehän ei ollutkaan kiellosta, vaan kehoittivat vain miettimään tältä näkökannalta ja myrsky tyyntyikin pian sen jälkeen! Kaikenkaikkiaan, palvelu kyllä pelaa laivoilla, mutta kuten alussa kirjoitin, oli ainakin 90-luvulla suhtautuminen vammaisiin Matkustajiin varsin erilaista tunnetuilla laivayhtiöillä ja ruotsinkielisen näkövammaisjärjestön Finlands Svenska Synskadade:n http://www.fss.fi keskuudessa, käytiin paljon keskustelua siitä, että osa näkövammaisista, tekee työmatkoja Tukholmaan siten, että menevät sinne laivalla, tekevät sitten sen työjuttunsa päivän aikana Tukholmassa, palatakseen sitten laivalla takaisin Suomeen ja katsoivat pärjäävänsä myös laivalla itsenäisesti, niin eihän sitä voinut mennä Siljalla, kun eivät ota yksinmatkustavia vammaisia missään tapauksessa mukaan, kun Viking kyllä ottaa! Ja ajatelkaa, että ainakin vuonna 2003, Vikingillä elettiin ajatuksessa, että jos varaa matkan, jolle lähtisi myös lapsia mukaan, he ensinnäkin alkoivat tivaamaan, että onko varauksessa annetun nimen takaa löytyvä Aikuinen sen lapsen biologinen äiti/isä, johonka minä sanoin, että tälläkertaa kyllä olisi, mutta mistä voisivat tietää, että onko sitten tosissaan? He vain sanoivat, että sukunimi nyt Aina asian paljastaa, eli eivät ilmeisesti tunteneet käsitettä Uusioperhe ja toisaalta, tuttavapiirisäni, on paljonkin sellaisia perheyhteisöjä, joissa jopa kaikilla, on eri sukunimet, vaikka asuvatkin saman katon alla ja tulee myös mieleen, että mitkä ovat sitten sellaisten yhteisöjen mahdollisuudet, joissa Lapsi/Nuori, asuukin esim. Koulu/Lastenkodissa tms ja tämä, päättäisikin lähteä yhdessä paikan Henkilökunnan kanssa risteilylle, eli estyisikö matka, kun ei olekaan kyseessä tavanomainen lapsiperhe? Mutta jos lähdette uudelleen ja muut lukijat vaikka ensikertaa risteilylle, niin hyvää matkaa ja itse, olen näillänäkymin lähdössä taas lokakuussa, kun Förbundet de Utvecklingstördas Väl http://www.fduv.fi täyttää 60 vuotta ja järjestää siitä syystä risteilyn, jonka puitteissa, saatan käydä Abba-Museossa, eli nähdään sitten, miten palvelut siellä pelaavat ja miten esteetön se on?

  3. Veera

    Hei!
    Reittivalinnalla voi myös vaikuttaa risteilymatkan tunnelmaan. Jos Helsingistä lähtee, kannattaa lasten kanssa suunnata risteilemään Tallinnan sijasta Tukholmaan. Polttariporukoita ja viinarallaajia kun kiehtovat lähinnä halvat hinnat, on Tukholmaan päin suuntaamisesta laivoissa yleensä ”siistimpää” porukkaa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s