LAPSEN OMAISHOITO

Kirjoittaja: Hanna Tiihonen

Jälleen kerran oli lehdessä kirjoitus omaishoitajien arjesta (HS 31.1.2015). Jälleen kerran kirjoitus oli ikäihmisten omaishoitajista. Kirjoituksessa korostetaan että omaishoitajien vapaapäivät olisivat tarpeen koska yli puolet 42 500 omaishoitajasta on yli 64-vuotiaita.

Mikä siinä on ettei lasten omaishoitajista puhuta yleensä sanaakaan? Miksi nimenomaan yli 64-vuotiaat omaishoitajat ainoastaan tarvitsisivat kipeästi lakisääteiset vapaapäivänsä?

Jutussa sanotaan että omaishoito tulee kunnille edulliseksi siksi, että omaiset ovat valmiita venymään. Että puolet omaishoitajista ei käytä hyväkseen mahdollisuutta vapaapäiviin koska joko eivät halua jättää hoidettavaa toisten hoitoon tai että hoitopaikoista on pulaa. Tieto on saatu THL:n julkistamasta selvityksestä.

Minä väitän että myös alle 64-vuotiaat tarvitsisivat yhtä kipeästi lakisääteiset vapaansa ja ihmettelen kenelle tai mitä kautta THL:n alkuperäinen kysely on tehty koska en ole kuullut kenenkään lapsen omaishoitajan tähän vastaavan ja tunnen heitä kuitenkin ympäri maata aika monta. Ihan varmasti hoitajien ikääntyminen näkyy kyselyssä kun katsoo Suomen väestöpohjaa mutta voisiko tämän saman kyselyn suunnata edes kerran ainoastaan lasten omaishoitajille? Tulokset saattaisivat yllättää tutkijat ja päättäjät.

Kun toinen tai ainoa vanhempi perheestä jää lapsensa omaishoitajaksi, aika monella katkeaa työura. Toimeentulo putoaa rajusti jos vanhempi saa esimerkiksi alinta omaishoidontukea joka on nyt 385 euroa/kk. Harva tosiaan elää 385 eurolla kuussa elättäen sillä summalla perhettä, ostaen kerran kuussa vaatteita itselleen tai lapsilleen tai pystyy tällä summalla pakollisten lääke- ja sairaalakustannusten jälkeen käymään vaikkapa uimassa jos sattuisi omaishoidon vapaan saamaankin.

Useimmalla työikäisellä lapsen omaishoitajalla ei ole omaishoidon tuen lisäksi eläketuloa kuten ikääntyvillä omaishoitajille ja mikäli lasta joutuu hoitamaan kotona 18v.-50v. ennenkuin a) lapsi aikuistuu ja muuttaa pois kotoa laitokseen tai tuettuun asumismuotoon b) kuolee c) omaishoitaja kuolee, on eläkkeestä turha edes haaveilla sitten kun omaishoitajana toiminut vanhempi on eläkeiässä.

Kauhuskenaario on että lapsen omaishoitaja uupuu tai sairastuu pitkäkestoisen stressin seurauksena sydän- ja verisuonitauteihin, syöpään, diabetekseen tai vakavaan masenukseen ja menettää työkykynsä jonka jälkeen puolisosta, mikäli sellainen vielä kuvioissa on mukana, päätyy puolisonsa omaishoitajaksi. Tätähän voisi jo kutsua sukupolvien ketjuksi. Samalla kaavallahan köyhyyskin kulkee perheissä.

Toivomukset ei näistä lähtökohdista katsottuna ole suuria:
Lasten omaishoitajille samat mahdollisuudet kuntoutuksiin, terveystarkastuksiin ja kotipalveluihin kuin ikäihmisten omaishoitajille.

Lasten omaishoitajia kuultaisiin ja heidät nähtäisiin niin kuntien, median kuin päättäjienkin silmissä. Emme halua olla näkymättömiä!

Lasten omaishoitajille järjestettäisiin myös virkistystilaisuuksia kuten iäkkäille omaishoitajille mutta me emme kaipaa haitarin soittoa emmekä välttämättä uskonnollista yhteyttä. Me kaipaamme hyvinvointipäiviä, hemmottelua, vertaistukea, valmiita ruokapöytiä, liikuntaa, musiikkia, teatteria. Sitä mitä muutkin terveiden lasten vanhemmat pääsevät kokemaan työikäisinä.

Lapsen omaishoitaja toivoo että joskus kävisi niin, että lain määräämistä palveluista ja tuista ei tarvitsisi taistella eikä valittaa, kun viranomainen on katsonut että lapsi on yllättäen kokenut ihmeparantumisen.

Lapsen omaishoitaja toivoo, että kunnat satsaavat pitkäkestoiseen erityislapsiperheiden kotipalveluun.

Lapsen omaishoitaja toivoo, että kun päättäjät lupaavat omaishoitajien tilanteeseen parannusta/muutosta niin siten myös tapahtuu käytännössä.

Lapsen omaishoitaja toivoo että mikäli sinä päättäjä et kykene lupauksiasi pitämään, niin älä lupaa mitään. Me haluamme uskoa puheitasi, mutta olemme joutuneet pettymään jo niin useasti!

1 kommentti

Kategoria(t): Hanna

One response to “LAPSEN OMAISHOITO

  1. Pulla

    ”Omaishoidon tuki palvelee selvityksen mukaan paremmin eläkeikäisiä kuin työikäistä väestöä. Tukea tulisi kehittää niin, että myös työssäkäyvillä olisi nykyistä paremmat mahdollisuudet toimia omaishoitajina. Tärkeää on huomioida myös hoidettavien erilaiset tarpeet, sillä iäkkään henkilön omaishoito eroaa suuresti esimerkiksi kehitysvammaisen lapsen omaishoidosta.”

    http://verneri.net/yleis/ajankohtaista/thllta-uusi-raportti-omaishoidon-tuesta

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s