Vammaispalvelu vai vammaistylytys?

Kirjoittaja Merja Rukko

Olenko ainoa, joka tasaisin väliajoin miettii, miksi kunnan vammaispalvelu on juurikin vammaispalvelu?

Meillä on tässä valtakunnassa voimassa vammaispalvelulaki. Lain yksi tarkoitus on tasata vammaisen ja tavallisen ihmisen epätasa-arvoa poistamalla esteitä, joita vammaisella on esimerkiksi asuinpiirissä. Puhutaan ns. asunnon muutostöistä. Näistä vastaa kunta ja meidän tapauksessamme siis Espoo. Lisäksi puhutaan elämää helpottavista apuvälineistä, joista meidän tapauksessamme vastaa HUS.

Aikoinaan perhettä perustaessamme emme todellakaan osanneet odottaa tai varautua siihen, mitä olemme nyt läpikäyneet. Vanhin lapsemme sairasti syövän ja taistelee sen jälkioireita vastaan edelleen. Nyt  7-vuotias kuopuksemme on todettu näkövammaiseksi. Näön heikkeneminen on edennyt kovaa vauhtia ja nyt ollaan vaiheessa, jossa näköä on enää hyvin vähän. Vuosi sitten haitta-aste oli 75% ja nyt jo 90%.

Olen aloittanut tuolloin vuosi sitten keskustelun Espoon Vammaispalvelun kanssa siitä, miten he voisivat helpottaa pienen pojan elämää kotonamme.  Minulle kerrottiin, mitä kaikkea pitää pyytää sairaalataholta, jotta esim.  lisävaloja voidaan asentaa. Toimin käsketyllä tavalla. Silmäklinikan kuntoutusohjaaja kävi paikalla ja teki suosituksen valaistusmuutostöistä, jonka sitten toimitin kaupungille. Meillä on valitettavasti kolmet portaat pihalla ennen ulko-oveamme ja sisälläkin vielä portaat ja makuuhuoneet yläkerrassa. Lokakuussa meille ilmestyi sähkömies tekemään tuon kuntoutusohjaajan suosituksen mukaisesta valaistuksesta tarjousta. Alku oli lupaava: ’näitä en aio tänne asentaa’. Sähköasentaja tekikin sitten hyvin suolaisen tarjouksen suosituksen mukaisesta valaistuksesta ja sen lisäksi ’yllättäen ja pyytämättä’ teki myös varjosuunnitelman etenkin ulkovalaistuksesta. Se perustui siihen mihin valaisimet on helpointa asentaa. Ei siihen, missä (tai millaisia) tarvitaan. Tässä suunnitelmassa oli metallipurkauslamppuja ja valonheittimiä. Ohjaus tapahtuisi eteisestämme.

Niin nurinkurista kuin se onkin, niin häikäisy on paha asia näkövammaisellemme. Se sokaisee lopunkin näöstä. Lisäksi metallipurkauslamput syttyvät  hitaasti. Koko  tämä ’ratkaisu’ oli täydellinen floppi. Mutta se oli halpa. K o h t u u h i n t a i n e n sanoo kaupunki.

’Nii-iin’, sanomme me. Se valaisee väärää paikkaa (ei siis portaita, joissa pitäisi kulkea) sokaisee ovea lähestyvän ja kytkeytyy päälle sieltä portaiden yläpäästä. Me vanhemmat käymme töissä ja tarkoitus on, että poika voi tulla itsenäisesti kotiin kuten muutkin koululaiset. Hän siis kipaisee ensin portaat ylös sytyttämään valot, odottaa vartin valon syttymistä ja sitten voi nähdä kulkea portaita, jos ei sokaistu?

Taas on mennyt puoli vuotta. Viime syksy oli aika pahaa aikaa kun oli todella pimeää ja märkää. Nyt on aikaa noin 4 kuukautta siihen, kun taas alkaa olla pimeää ja märkää. Valaistus pitäisi saada kuntoon ja olemme siinä kohdassa, ettei minkäänlaista päätöstä ole. Emme siis pääse myöskään valittamaan. Hallintomenettelylain aikamääreet ovat paukkuneet ajat sitten.

Pojan pitäisi opetella kulkemaan ja toimimaan mahdollisimman paljon ennen kuin sokeutuu kokonaan. Onneksi apuvälinepuoli toimii; siinä missä Espoo ei saa aikaan edes päätöksiä niin HUS:n apuvälineet saatiin parissa viikossa kotiin ja kouluun. Valkoinen keppi on parasta ja erilaiset oppimista auttavat apuvälineet koulussa ovat tarpeellisia. KIITOS HUS:lle!

Espoo haluaa asiantuntijalausunnon miksi kuntoutusohjaajan tekemä suosituksen mukainen valaistus on tarpeellinen. Sellaisen saa samalta kuntoutusohjaajalta? Kaupunki haluaa laittaa valaisimet seinään, kuntoutusohjaaja suosittelee portaan reunaa. Demonstroimme tilanteet kännykällä. Kumman luulette olevan näkövammaiselle paremman?

Rukko jos valo tulisi matalan kaiteen reunasta Rukko valo seinassa haikaisee

Tämä tarina olisi pitempi, mutta kukaan ei jaksa lukea kaikkia surkuhupaisia käänteitä mitä tähän vuoteen on sisältynyt. Itse uskoisin että paljon työaikaa ja ennen kaikkea mielipahaa olisi voitu välttää, jos virasto olisi se vammaispalvelu eikä vammaistylytys.

1 kommentti

Kategoria(t): Merja

One response to “Vammaispalvelu vai vammaistylytys?

  1. Valitettavan ruuhkaisia, ja voimia vieviä, kokemuksia myös Espoosta😦

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s