Leijonanpentu Elinan kirjoitus

Kirjoittaja: Elina Vepsäläinen*

Leijonaemojen blogissa julkaistaan pääasiassa erityislasten vanhempien kirjoituksia. Tänään julkaisemme kuitenkin aivan hurmaavan, jo aikuisikään ehtineen Leijonanpentu Elinan kirjoituksen. Kannustakoon se meitä vanhempia ja meidän Leijonanpentuja.

Kulunut vuosi 2016 on ollut mulle sellainen, että mä oon miettinyt todella paljon omaa vammaisuuttani. Varmaan enemmän, kuin ikinä. Oon käynyt itseni ja pään sisälläni sellaisia pohdintoja itseni kanssa, mitä ei pysty tähän sanoiksi kirjoittamaan. Esille on noussut fiiliksiä ja niissä isoimmissa rooleissa on ollut häpeä, kiitollisuus ja oman arvon tunteminen.

Kuka minä olen? Kukaan muu, paitsi sen itse kokenut ei pysty täysin ymmärtämään, miltä tuntuu olla minä, vammaisena ihmisenä. Tässä yhteiskunnassa on tapana hiljaa hyväksyä, että vammaiset ihmiset eivät kuulu oikein mihinkään.

Minne minä kuulun? Jos sanon, että ajattelen olevani etuoikeutettu ihminen, niin ette varmaan ymmärrä sitä. Sitä minä olen. En tarkoita sitä, että minulla on koti ja elämä on tällein ympäripyöreästi ihan kivaa. Minun mielestä se on ihmisoikeus, joka kuuluu jokaiselle, oli vammaa tai ei. Olen etuoikeutettu, koska koen joka päivä sellaisia asioita, mitä muut eivät koe, puhtaasti vammaisuuden takia. Ihmisillä on esim. heidän mielestään oikeus kuittailla enemmän, koska he näkevät mihin suuntaan mun vamma mukautuu: ”kävelit ennen paljon paremmin”. Tekisit itsellesi jotain.” Silloin sitä itse miettii, että tiesitkö; on todella harvinaista, että dipleegisen CP-vamman omaava reilun parinkympin puolella oleva aikuinen kävelee täysin ilman apuvälineitä useita kilometrejä.

Ylpeys. Kuka minä olen? Minä olen Elina ja uskotko, että en ajattele olevani vammainen ihminen suurinta osaa päivästä. Minä olen minä ja hyvä näin!

*Kirjoittaja on Elina Vepsäläinen, 25-vuotias espoolainen, jolla synnynnäinen diplegia -tyypin CP-vamma. Hän asuu omassa asunnossa ja käy työtoiminnassa. Melkein 7 vuotta sitten huhtikuussa hänelle tehtiin vammaan liittyen monitaso-operaatioleikkaus, jonka tuloksiin Elina on ollut erittäin tyytyväinen. Elinalla on avustaja kodin sisällä kodinhuoltoon liittyvissä asioissa, mutta kodin ulkopuolella hän on suurimmaksi osaksi itsenäinen (jos tarvetta apuun, kaverit auttavat.). Kaikki arkipäiväiset toimet, kuten pukemisen, syömisen ja sun muut Elina hoitaa itsenäisesti.

Advertisements

Jätä kommentti

Kategoria(t): Leijonaemot ry

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s