Äiti, olen pieni vielä

Kirjoittaja: Marianna Ritola‎, Lasten Omaishoitajat

Äiti, olen pieni vielä.
Vaikka isona itseäni pidän,
Tahtoo silti kengät vielä joskus vastustaa,
Paidan hiha olla syltyssä.
Äiti, joskus minun käteni ja jalkani ovat kuin eriparia. Ne eivät tottele.
Tahtoisin jalkojen menevän kenkiin, käsien hihoihin. Mutta äiti, ne eivät tottele.
Äiti, silmäni näkevät liikaa.
Miksi en ymmärrä kaikkea mitä ne näkevät.
Miksi en osaa kertoa sinulle mitä näin.
Miksi yöllä uniini tulee ne nimettömät, oudot, näetyt asiat.
Äiti, anna anteeksi, että silloin itkien tulen luoksesi, enkä osaa sanoa mikä minun on. Kun en tiedä itsekään mitä pelkään.
Äiti, tahdon vain, että otat minut lämpimään syliisi. Äiti, rakasta minut takaisin uneen.
Äiti, miksi minun korvissa äänet kuulostavat joskus hassulta?
Äiti, Ymmärräthän että hiljaisuus on minulle se normaalitila. Missä olen tottunut olemaan.
Äiti, miksi minusta tunteet ovat niin vaikeita käsittää. Ymmärtää. Olen iloinen tai vihainen.
Kun olen vihainen en osaa sitä käsitellä. Minulla ei ole sanoja. Anteeksi äiti että silloin tavarat lentää ja sinuakin suutuksissani saatan satuttaa. En sitä tarkoita. En vain voi sille sillä hetkellä mitään. Äiti anna anteeksi.
Äiti, miksi minä en ole kuin muut.
Sanot, että olen täydellinen sellaisena kuin olen. Mutta kun tahtoisin olla kuin muut.
Miksi minua ei ymmärretä niinkuin muita lapsia.
Miksi minun suustani tulee vain muutama sana.
Miksi minua katsotaan pitkään.
Rakastatko äiti varmasti minua tällaisena kuin olen?
Lapseni, olet kuin perhonen kesäisellä niityllä. Kaunis ja hento. Sinuun silmäni nauliintuvat yhä uudelleen ja uudelleen. Sinun väriloistoosi. Ainutlaatuisuuteesi.
Kyllä, äiti rakastaa sinua juuri sellaisena kuin olet.
Anna anteeksi , että aina äiti ei väsyneenä huomaa kaikkea sitä, mitä sinun pienen pääsi sisällä liikkuu. Mutta voit olla varma, että parhaani aina teen.
Olet opettanut minulle kuinka ”maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää kummastuttaa pientä kulkijaa”.
Rakas lapseni, annan anteeksi kiukkusi, uhmasi, väsymyksesi. Kaiken.
Joka ilta kun kiedot nuo rakkaat kädet kaulaani ja kuiskaat: minun äiti.
Se riittää ❤
Lapselleni jolla on keva,cp,vaikea kuulovamma ja epi

Mainokset

Jätä kommentti

Kategoria(t): Leijonaemo

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s