Erityislapsen lukion aloittaminen ja huomioitavat tukiasiat

Kirjoittaja: Janet Grundström

Viime keväänä poikani oppivelvollisuus päättyi. Hän sai mainion todistuksen. Hieman ennen juhannusta saimme tiedon, että hänet on hyväksytty haluamaansa lukioon. Ihan mahtavaa! Seuraavaksi hankitaan lukiokirjat ja bussiliput. Näin se varmaan menee tavislapsilla. Yhtä helpolla ei pääse erityislapsen vanhempi.

Poikani on vaikeasti liikuntavammainen ja hänellä on koko peruskoulu-ura-ajan ollut henkilökohtainen avustaja. On selvää, että hän tarvitsee myös lukiossa avustajan. Mitä kaikkea lisätekemistä tähän lukion aloittamiseen on liittynyt? Päätin tehdä pienen listauksen, joka voisi auttaa mahdollisesti muita tulevien jatko-opiskelijoiden vanhempia, silloin kun lapsi on erityislapsi.

Lapseni avustajan hankkiminen ja palkkaaminen on ollut peruskoulussa koulun tehtävä. Nyt se tehtävä kuuluu meille vanhemmille tai nuorelle itselleen. Otimme jo helmikuussa yhteyttä vammaispalveluun, koska tiesimme, että kotikaupunkimme vammaispalvelu on ruuhkautunut. Huhtikuussa meillä kävi vammaispalvelun sosiaalityöntekijä ja kävimme hänen kanssaan läpi mitä tukia poika tarvitsee. Hän tarvitsee lukioon henkilökohtaisen avustajan ja lisäksi hän tarvitsee vapaa-ajan avustajan. Oli selvää, että pojalle nuo avustajat myönnettiin. Lain mukaan henkilökohtaista apua voidaan järjestää neljällä eri tavalla

  • henkilökohtainen avustaja työnantajamallilla, jossa poikamme (tai jompikumpi vanhemmista) toimii työnantajana
  • palveluseteli
  • kunnan itse järjestämä palvelu
  • kunnan ostopalvelu

Me päädyimme työnantajamalliin, koska tiedämme, että poika tulee tarvitsemaan apua koko elämänsä ajan ja nyt kotoa asuessaan on hyvä harjoitella työnantajamallia. Tämä tarkoittaa sitä, että etsimme itse avustajan, teemme työsopimuksen hänen kanssaan. Kaupunki hoitaa palkanmaksun, mutta poika toimittaa kaupungille tuntilistat, joiden perusteella palkka maksetaan. Pojan avustajat toimittavat verokorttinsa pojalleni, joka toimittaa ne sitten kaupungin palkanlaskentaan.

Meillä oli hyvä avustaja tiedossa, joten sen etsimiseen ei mennyt aikaa. Mikäli avustaja on sairaana, käytämme palvelusetelimallia. Eli valitsimme yksityisen yrityksen, josta ostamme sijaisavustajan. Yrityksen tiedot löytyivät kaupungin sivuilta, jonne oli listattu kaikki yritykset, joilla on kaupungin kanssa sopimus. Kävimme yritysten nettisivuilla ja niiden perusteella valitsimme viisi yritystä, johon laitoimme tiedustelun olisiko heillä mahdollisuus tarjota sijaispalvelua. Vastausten perusteella sovimme kivoimmalta tuntuvan yrityksen johtajan kanssa tapaamisen. Oli huippua, että hän tuli kotiin tapaamaan meitä. Tämän järjestyminen sujui lopulta helposti. Nyt sitten jää nähtäväksi, miten homma toimii käytännössä. Tästä saamme kokemusta varmasti syksyllä, kun flunssakausi alkaa.

Koska valitsimme työnantajamallin, tulee pojan järjestää työntekijöidensä työterveyshuolto. Onneksi kaupungilla oli valmiiksi jo taho, minkä kanssa sopimus tehdään. Lisäksi työntekijöiden tapaturmavakuutus piti ostaa vakuutusyhtiöstä. Nämä sopimukset täytyi siis itse hoitaa ja ne maksetaan kaupungin antamalla maksusitoumuksella.

Koulukyyti hoituu invataksilla, jota varten piti anoa oma taksikortti opiskelumatkoja varten. Pojalle taksikyydit myönnettiin automaattisesti, silti niitä piti anoa. Taksikyytien järjestäminen jää myös pojalle tai meille vanhemmille. Onneksi meillä on muutama tuttu invataksikuski, joiden kanssa saatiin tulevat kyydit järjestymään melko helposti. Kauhulla toki odotan, kun tulee aikataulumuutoksia, että miten se vaikuttaa siihen, pystyvätkö he kuljettamaan poikaa. Poika maksaa taksikyydeistä normaalin opiskelijan kuukausilipun verran. Koska hän maksaa kuukausikortin, poistuu omavastuuosuudet myös vapaa-ajanmatkoista. Tämä oli mukava uutinen. Meille tulee kuulemma kk-lipun lasku tänne kotiin.

Viikkoa ennen lukion alkua soitan vielä rehtorille ja pohdimme, mitä asioita lukiossa olisi hyvä ottaa huomioon, kun vaikeasti liikuntavammainen nuori aloittaa siellä. Rehtori vaikutti oikein hyvältä ja oli itsekin selvittänyt esim. liikuntakurssien suorittamismahdollisuutta korvaavalla tavalla.

Koska poikani on työkyvyttömyyseläkkeellä hän ei voi hakea opintotukea Kelalta. Sen sijaan hän voi hakea ammatillisen kuntoutuksen koulutarvikemäärärahaa, jota maksetaan 125€ per lukukausi. Sitä varten piti saada opiskelijatodistus lukion sihteeriltä. Onneksi olimme sen jo pyytäneet anotessamme lukion taksikyytejä, joten se oli valmiina. Sitten vaan täytimme KU101-lomakkeen ja nähtäväksi jää myönnetäänkö kyseinen tuki hänelle. Toivomme, että jo aiemmin toimittamamme lääkärinlausunnot kelpaavat Kelalle todisteeksi.

Aikamoinen paperisota oli siis tänäkin vuonna. Viime vuonna poikani täyttäessä 16 vuotta kirjoitin tämän tekstin: Not so sweet sixteen. Se kannattaa käydä lukemassa, jos sinulla on erityislapsi, joka on täyttämässä 16 vuotta.

Ensimmäisen lukiojakson kirjat on jo hankittu. Joudumme ostamaan ne digiversiona, jotta poika pystyisi mahdollisimman itsenäisesti hoitamaan opiskelunsa. Olin järkyttynyt kuinka paljon lukiokirjat maksavat. Digiversioita kun ei voi ostaa käytettyinä. Vielä muutama päivä ja lukio alkaa. Toivon kaikille tuleville lukiolaisille sekä muille koulunsa aloittaville oikein ihanaa syksyä! Ja autoilijat, muistakaahan, että siellä on ekaluokkalaisia liikenteessä!
Menestystä koulu- /opiskelutielle!

Video: Kaveriksi Peppi. Dokumentissa kuvataan 4-vuotiaan Pepin arkea ja leikkiä koulussa ja päiväkodissa.
Video: Kaveriksi Samu. Mitä on ystävyys? Millainen on hyvä kaveri? Mitä on kiusaaminen?

Mainokset

Jätä kommentti

Kategoria(t): Janet

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s